fbpx

Uskallatko olla oma itsesi? Ota rennosti, ota mallia viisaammilta.

Ei mikään ihme, että puhun usein eläimistä ja niiden viisaudesta, sillä kolmen koiran omistajana näen tätä viisautta joka päivä. En siis suotta sano, että ota mallia viisaammilta. Vaikka koirat näyttävät teoillaan joka päivä miten elämään kannattaisi suhtautua, niin usein tämän tiedon hyödyntäminen omassa arjessa voi kuitenkin jäädä muiden asioiden varjoon. 

Vaikka sinulla ei olisi omaa lemmikkiä, voit silti hyötyä näistä eläinmaailman viisauksista. Ottamalla oppia itseään viisaammilta ja hyödyntämällä näitä malleja omassa arjessa, voi elämästä tulla paljon nautittavampaa ja iloisempaa.

En turhaan kehota sinua ottamaan mallia koirilta – kokeile vaikka.

Yksi asia, josta olen suorastaan kateellinen koirillemme, liittyy rentoutumiseen.

Kaksi nuorimmaista koiraa nimittäin rentoutuu täydellisesti maaten selällään tassut taivasta kohti. Siihen ei tarvita pehmeää sohvaa (vaikka se on paras paikka) tai sänkyä. Se käy kädenkäänteessä kovalla lattialla.

Tuossa rentouden hetkessä näkee koiran täydellisen luottamuksen ympärillä olevaan maailmaan. Voi ottaa iisisti, eikä tarvitse miettiä mitään. Juuri tällainen aivojen narikkaan heittäminen on se tila, jota kannattaa tavoitella joka päivä.  

Toinen asia on suhtautuminen ruokaan ja syömiseen. 

Voi kunpa me ihmiset osaisimme tuon saman taidon, sillä hyvin usein ajatuksemme jäävät pyörimään liikaa ruoan ympärille. Mietimme ruoan ja syömisen vaikutuksia ja stressaamme ihan liikaa.

Saatamme miettiä mitä emme saa syödä tai miten paljon voimme syödä vai voimmeko syödä yhtikäs mitään, kun sen sijaan pitäisi vain nauttia ruuasta. Se voi tosin olla vaikeampaa, ainakin silloin jos kamppailee painonhallinnan tai vaikka makeanhimon kanssa.

Painonhallinnan ja makeanhimon kanssa kamppaileva törmää joka päivä johonkin juttuun siitä, miten, mitä tai milloin pitäisi oikein syödä. Jokaisen lukemamme jutun jälkeen alamme miettimään omaa syömistämme entistä tarkemmin. Tai oikeastaan sitä, mitä itse tekee väärin tai mikä itsellä on täysin pielessä.

Ajatuksemme alkavat pyörimään ruoan ympärillä ja keskittyvät ruokaan, kun sen sijaan pitäisi antaa kehon kertoa mitä se tarvitsee. Eikä se välttämättä ole sitä, mitä lukee iltapäivälehden sivuilta tai eri somekanavista.

Koirat eivät valita, vaikka joka päivä on samaa ruokaa, eikä siitä mitä saa syödä ja kuinka paljon. Ruoka maistuu aina yhtä hyvälle ja tekee heidät iloisiksi ja tyytyväisiksi. Tärkeintä on ruokailujen säännöllisyys ja tietyt rutiinit.

Miksi meille ihmisille syöminen ja ruoka voi olla joskus niin vaikeaa?  Miksi annamme ulkopuolelta tulevien ohjeiden tehdä omasta elämästämme vaikeampaa tai rajoitetumpaa?

Ota rennommin.

Lue tästä: Koira parantaa hyvinvointia, vaikka ei edes omistaisi koiraa.

Kolmas asia on hyväksynnän hakeminen ja toisten mielisteleminen.

Koiramme eivät mielistele ketään. Jos ne eivät pidä jostakin tilanteesta, ne lähtevät siitä pois. Ihan sama silloin, kun he kohtaavat ihmisiä.

Koirat näyttävät avoimesti tunteensa. Ne eivät mene sellaisen ihmisen luokse, josta he eivät pidä. Mutta silloin, kun vastassa on eläinrakas ihminen niin tilanne muuttuu kuin taikaiskusta. Koirat näyttävät sen kaikilla mahdollisin tavoilla ja välillä vähän liikaakin.

Miksi meillä ihmisillä on tapana mielistellä toisia ihmisiä ja olla tilanteissa, joista emme pidä? Miksi tällaisessa hetkessä ei löydy tarpeeksi rohkeutta olla oma itsensä ja poistua tilanteesta? 

Neljäs elämänohje liittyy nukkumiseen ja säännölliseen unirytmiin.

Koiramme suuntaavat nukkumatin luokse joka ilta samaan aikaan, vaikka muu perhe olisi valveilla kuinka pitkään.

Miksi me ihmiset saatamme kukkua yömyöhään, vaikka riittävä yöuni olisi huomattavasti tärkeämpää? Televisio, kännykkä, some tai vaikka suoratoistopalvelut koukuttavat ja saattaakin olla, että raahaudumme yöunille vasta aamuyön tunteina.

Olisiko aika päivittää unirytmi?

Ota mallia viisaammilta ja mene nukkumaan ajoissa, vaikka televisiosta tulisi mitä tai vaikka somepäivityksesi olisi pahasti kesken. 

Viides elämänohje liittyy siihen, miten suhtaudumme eri ihmisiin ja tilanteisiin.

Meillä ihmisillä omat kokemuksemme saattavat estää uusiin ihmisiin tutustumista ja saatamme suhtautua heihin ennakkoluuloisesti. Saatamme uskotella itsellemme kohtaamamme ihmisen olevan tietynlainen, ehkäpä muiden ihmisten kertomien asioiden perusteella.

Saatamme myös muodostaa ihmisestä tietyn kuvan sosiaalisen median tai keskustelupalstan kommenttien perusteella. Saatamme pitää toista ihmistä tietynlaisena, vaikka emme olisi koskaan edes tavanneet kyseistä ihmistä.

Koirat ovat siitä fiksuja, että ne haluavat tutustua jokaiseen uuteen asiaan yhtä innokkaasti ja luottavaisesti. Myös uusiin ihmisiin. Koirat tekevät vasta tuon kohtaamisen ja oman kokemuksensa jälkeen oman johtopäätöksensä jatkosta.

Kuudes elämänohje liittyy iloon ja innostukseen.

Meille ihmisille on joskus vaikeaa olla iloinen tai innostunut. Jos arki painaa ja tuntuu, että kannat kaikkia mahdollisia murheita harteillasi, on innostuksen löytäminen hankalaa.

Joka ikinen koiramme on aina yhtä innoissaan ja onnellinen saapuessamme ovesta sisään, vaikka olisimme olleet poissa vaikka ainoastaan minuutin.

Osaammeko me iloita nähdessämme tuttavamme? Entä lapsemme? Vai onko se pelkkä huikkaus ”moi” toisesta huoneesta? Näytätkö ilosi?

Entä minkälainen on innostuksen määrä siinä hetkessä, kun näemme kumppanimme pitkän työpäivän jälkeen?

Näytä tunteesi ja kerro rohkeasti mitä haluat.

Koirat näyttävät avoimesti mitä ne haluavat. Ne kertovat käytöksellään, että ”nyt tulen luoksesi ja kaipaan aikaasi, sekä hellyyttäsi juuri nyt. Kännykkä pois ja keskity minuun.” Ne tekevät sitä niin kauan, kunnes kännykkä on pois kädestä ja keskityt olemaan läsnä juuri tuossa tilanteessa.

Miksi meillä ihmisillä on vaikea kertoa tai näyttää se, mitä oikeasti haluamme? Mitä me pelkäämme?

Seitsemäs elämänohje suosittelee olemaan rohkeasti oma itsensä.

Koiramme eivät esitä mitään. Ne ovat juuri sellaisia, kuin ovat ilman mitään pelejä. No, kieltämättä joskus tosin silmäpeliä, jolla saa kaikki pahat tekoset anteeksi.

Miksi voi olla vaikeaa olla oma itsensä? Miksi se on niin pelottavaa?

Usein saatamme yrittää olla jotakin muuta, jotta kuuluisimme joukkoon. Jotta tuntisimme itsemme hyväksytyiksi, arvostetuiksi, rakastetuiksi, osaaviksi, kauniiksi, paremmiksi, mielenkiintoisemmiksi, laihemmiksi…

Mitä jos olisit kuitenkin sinä? Sinä olet ainutlaatuinen ja riittävä juuri sellaisena, kuin olet.

Lue lisää: Estääkö pelko saavuttamasta niitä asioita, joita haluat.

Kahdeksas elämänohje on lohduttamisen ja läsnä olemisen taito.

Lohduttaminen on mielestäni läsnä olemista ja halausta. Lohduttaminen on myös olkapäätä, jota vasten voi itkeä, jos siltä tuntuu. 

Koirat eivät tarvitse sanoja. Ne katsovat lempeästi silmiin ja tulevat luoksesi juuri oikealla hetkellä. Ne antavat tuon olkapään tai oikeastaan pehmeän turkkinsa, johon voi hukuttaa kyyneleensä.

Koirat eivät puhu tarpeettomia tai kerro tuossa hetkessä omista kokemuksistaan. Ne eivät ala neuvomaan tai kertomaan mitä pitäisi tehdä tai tuntea. Eivätkä ne petä luottamustasi koskaan.

Ne eivät muistele menneitä, eivätkä ne haikaile tulevaisuuteen. Ne vain ovat läsnä.

Yhdeksäs elämänohje pyytää jättämään menneet asiat menneisyyteen.

Jos sanot koiralle ilkeästi, ei koira vatvo tuota asiaa päivä- tai viikkotolkulla. Eikä koira muistuttele tuosta samasta asiasta päivien tai viikkojenkaan jälkeen, vuosista puhumattakaan.

Se tietää, että on turha murehtia asioista, joilla oikeasti ei ole niin merkitystä. Tärkeintä olla olla juuri tässä ja nyt.

Lue tästä: Miksi anteeksianto on tärkeää omalle hyvinvoinnille?

Kymmenes elämänohje liittyy pysähtymiseen.

Vaikka koirien leikki näyttääkin joskus vähän liian vauhdikkaalta, osaavat ne myös olla tekemättä yhtään mitään. Ja aika helposti se näyttää käyvän.

Kun mitään mielenkiintoista ei tapahdu, käyvät ne pitkälleen ja nauttivat elämästä, milloin takkatulen ääressä, milloin isännän tai emännän kainalossa rapsutuksessa. On ihanaa vain olla.

Meille ihmisille pysähtyminen voi olla vaikeaa, varsinkin jos on tottunut menemään tukka putkella paikasta toiseen. Se voi olla myös pelottavaa, sillä siinä hetkessä joudumme kohtaamaan itsemme ja omat ajatuksemme.

Uskalla pysähtyä ja kuunnella miten oikeasti voit.

Yhdestoista elämänohje liittyy uuden oppimiseen.

Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa, eikä koskaan ei ole liian vanha leikkiäkseen tai oppiakseen uutta.

Koira ei välitä iästä, ei omasta, eikä toisen. Se on aina yhtä innokkaasti mukana, varsinkin kun tiedossa on leikkiä tai uuden oppimista. Toki ikä ja erilaiset sairaudet tai vammat tuovat haasteita ja rajoituksia fyysiseen liikkumiseen, mutta omien rajojensa puitteissa koirat ovat mukana menossa.

Meillä ihmisillä tilanne saattaa olla hieman toinen.

Saatamme ajatella, että olemme liian vanhoja tekemään jotakin. Saatamme myös ajatella, ettemme pysty tavoittelemaan omia unelmia tai emme voi edes yrittää, koska emme osaa.

Saatamme myös ajatella omien rajoitteiden estävän toteuttamasta itseämme ja saavuttamasta niitä asioita, joita haluaisimme.

Meillä kaikilla on rajoitteita, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Yhteistä kuitenkin näille rajoitteille on se, että jos antaa rajoitteiden olla oman onnensa ja onnistumisen esteenä, niin ne myös pysyvät esteenä.

Muuta ajattelusi suunta.

Omat tavoitteet ja unelmat voi saavuttaa helpommin kuin uskotkaan, lue lisää tästä.

Rakkaudella
~ Virpi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

>