Mitä toisten kritisointi paljastaa itsestämme?

Oletko koskaan huomannut ärsyyntyväsi jonkun toisen ihmisen tavasta toimia, puhua tai pukeutua? Ehkä joku kollega, ystävä tai sinulle täysin tuntematon ihminen herättää sinussa toistuvasti negatiivisia tunteita, etkä edes tiedä miksi. Saatat ajatella, että kyse on hänen piirteistään tai käytöksestään – mutta entä jos kyse onkin sinusta itsestäsi? Mitä toisen kritisointi silloin kertoo sinulle?

Toisen kritisointi paljastaa jotakin itsestämme.

Ympärillämme olevat ihmiset ovat meille peilejä, jotka heijastavat takaisin omia uskomuksiamme, pelkojamme ja keskeneräisiä asioita. Se, mikä toisissa eniten ärsyttää, voi kertoa siitä, mitä emme ole itsessämme vielä hyväksyneet.

Kun arvostelemme toisia, asetumme ikään kuin tuomarin rooliin, ajattelemme helposti, että toisessa on jotain vikaa – hän toimii väärin, pukeutuu väärällä tavalla tai tekee asioita, joita emme itse tekisi. Tai missään nimessä emme hyväksy.

Mutta mitä jos tämä ärsytys kertookin enemmän itsestä kuin toisesta? Eihän se ole mitenkään mahdollista, vai voisiko sittenkin olla?

Usein toisen kritisointi kumpuaa omista uskomuksistamme ja mielessämme olevista rajoitteista. Saatamme kritisoida toisia sellaisista asioista, joita emme ole sallineet itsellemme, tai emme ole uskaltaneet tunnustaa edes itsellemme.

Kun toisen ulkonäkö tai tekemiset ärsyttävät – Itsetutkiskelun paikka?

Kuvitellaan, että tunnet ärsytystä jonkun ihmisen ulkonäköä tai pukeutumista kohtaan. Jos näin on, kannattaa kysyä itseltään, näkeekö itsensä vai toisen.

Voisiko kyse olla siitä, että olet jollakin tavalla epävarma itsestäsi, ulkonäöstäsi, tai rajoitat itseäsi tavalla, jota et välttämättä edes tiedosta?

Sama pätee myös siihen, miten suhtaudumme toisen elämäntapaan ja valintoihin. Jos paheksuu toista siksi, että toinen tekee rohkeita ratkaisuja, voisiko taustalla olla oma pelko tehdä muutoksia omassa elämässä?

Se, mitä sanomme muista, paljastaa usein enemmän meistä itsestämme. Jos huomaa ärsyyntyvänsä jatkuvasti tietynlaisista ihmisistä, voi olla hyödyllistä pysähtyä miettimään, mitä se kertoo omista arvoista, haavoista tai uskomuksista.

Voimme kysyä itseltämme:
✔ Mikä minua ärsyttää tässä ihmisessä?
✔ Miksi juuri tämä asia herättää minussa voimakkaita tunteita?
✔ Mitä minun tulisi oppia itsestäni?

Se, mikä toisessa ärsyttää, on kutsu kasvuun.

Jokainen ärsytyksen hetki on mahdollisuus kasvuun. Voimme joko jäädä kiinni negatiivisiin ajatuksiin, ja jatkaa kritisointia maailman tappiin asti, tai voimme pysähtyä kysymään: ”Mitä tämä tunne opettaa minulle?”

Kun ymmärrämme, että toinen ihminen toimii peilinä itselle, voimme alkaa suhtautumaan ärsytyksen tunteisiin eri tavalla. Sen sijaan, että tuomitsemme toisen, voimme käyttää tilannetta itsetutkiskelun välineenä. Usein nimittäin heijastamme omat sisäiset vaatimuksemme myös muihin – ja jos emme salli itsellemme inhimillisyyttä tai onnistumista, emme salli sitä muillekaan.

Hyväksyvämpi asenne itseä kohtaan auttaa suhtautumaan myös muihin ihmisiin armollisemmin. Kun opimme hyväksymään itsemme keskeneräisinä ja epätäydellisinä, lakkaamme vaatimasta täydellisyyttä myös muilta.

Toisen kritisointi paljastaa omat kipupisteet.

Kun seuraavan kerran huomaat ärsyyntyväsi jostakin ihmisestä, kokeile kääntää katseesi sisäänpäin. Mikä osa sinusta reagoi tähän tilanteeseen? Onko kyseessä oma epävarmuutesi, pelkosi tai toteutumaton toiveesi?

Kun opimme tunnistamaan omat kipupisteemme, pystymme myös suhtautumaan muihin ihmisiin hyväksyvämmin. Ärsytys muuttuu mahdollisuudeksi kasvaa ja kritiikki vaihtuu ymmärrykseen.

Toisen kritisointi voi olla merkki siitä, että itsessä on jotakin sellaista, mikä kaipaa huomiota. Sen sijaan, että tuomitsemme muita, voimme oppia kuuntelemaan itseämme paremmin.

Jos haluat oppia käsittelemään omia reaktioitasi ja ymmärtämään itseäsi syvemmin, tutustu Henkisen kasvun polkuun. Sen avulla voit syventyä omiin ajatusmalleihisi, tunnistaa alitajuisia uskomuksiasi ja kehittää itsemyötätuntoa, joka auttaa sinua suhtautumaan sekä itseesi, että muihin hyväksyvämmin.

Kun opimme ymmärtämään itseämme paremmin, maailma lakkaa olemasta paikka, jossa toisen arvostelu tuntuu tarpeelliselta. Sen sijaan voimme keskittyä omaan kasvuumme – ja sitä kautta elää tasapainoisempaa ja onnellisempaa elämää.

Rakkaudella ❤️
Virpi