Stressaako liikkuminen vai onko ongelmana liikkumisen puute?

Kukin meistä stressaa eri tavalla eri tilanteissa. Stressaako liikkuminen vai liikkumisen puute?

Stressillä on negatiivinen kaiku, vaikka ilman stressiä emme saisi juuri mitään itsestämme irti.

Pieni stressi antaa meille jokaiselle tarvittavan potkun aikomuksen sijaan lähteä tekemään jotakin.

Entä, jos et ehdi tai jaksa ottaa tuota askelta? Stressaako liikkuminen?

Riittämättömyyden tunne tai tekemisen puute voi aiheuttaa stressiä. Sitä voi aiheuttaa myös kiire sekä kaikki tekemättömät työt tai esimerkiksi ihmissuhteet.

Jokainen meistä stressaa jollakin tavalla. Stressireaktio on täysin luonnollinen, ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun…

• stressiä kasataan stressin päälle.
• stressitila kestää liian pitkään.
• stressitila koetaan liian usein.

Mikäli elimistösi ei ehdi palautumaan stressaavasta tilanteesta, on luvassa ongelmia.

Stressaantuneena esimerkiksi alkoholin käyttö ja tupakanpoltto lisääntyvät, samoin epäterveellinen syöminen. Usein myös liikuntaharrastukset ja ulkoilu jäävät vähiin.

Stressaantuneena saatamme passivoitua jopa huomaamattamme, jolloin negatiivinen kierre on valmis.

Epäterveellinen ruoka yhdessä aktiivisuuden ja liikkumisen vähenemisen kanssa lisäävät ongelmia painonhallinnassa.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että paino tuppaa nousemaan ja se stressaa vielä lisää.

Kun syö epäterveellisesti, väsyy entisestään.

Väsyneenä ei jaksa miettiä terveellisemmän ruoan valmistamista, vaan todennäköisesti hakee nopeita ratkaisuja esimerkiksi valmiista ruoka-annoksista tai pikaravintoloista.

Näistä ruoka-annoksista saa toki energiaa, mutta ne ovat pääasiassa höttöhiilareita ja turhia kaloreita.

Ja se tarkoittaa käytännössä kierteen pahenemista.

Stressaantuneena myös makeanhimo voi pahentua.

Stressaako liikkuminen juuri tämän takia?

Entä jos makeanhimo lähtee lapasesta ja yrittää korjata sen jälkiä liikkumalla?

Kohta ei enää halua näyttäytyä entisellä kuntosalilla, lenkkipolulla tai vaikkapa uimahallissa. Kuitenkin odottaa sitä hetkeä, kun pääsisi  takaisin esille.

Oletko valmis tekemään asialle jotakin?

Stressitilanteen purkamiseen löytyy kaksi vaihtoehtoa; rentoudu tai liiku.

Tee mielellään näitä molempia.

Toisella toimii rentoutumisharjoitukset paremmin ja toisella taas liikunta. Valitse itsellesi se, mikä tuntuu itsellesi parhaimmalta ja toimivalta.

Tänään se voi olla liikkuminen, huomenna se voi olla rentoutuminen.

Ajoittain elimistö vaatii nimittäin enemmän rentoutumista ja hiljentymistä ja toisinaan taas enemmän aktiivisuutta.

Kuuntele kehoasi ja reagoi kehon hälytyskellojen herätyksestä. Mieti mitä tuossa hetkessä voisit tehdä toisin.

Kun oppii kuuntelemaan kehoaan, tietää milloin pitää hellittää. Näin tilanne ei pääse pahenemaan.

Ennen tuota taitoa saattaa kuitenkin joutua keskittymään rentoutuspuoleen ja yksinkertaisesti lepoon, jotta saa elimistön stressitilan purettua.

Lähde liikkeelle maltillisesti pienin askelin.

Kun aloittaa liikkumisen, kannattaa muistaa, ettei lähde liikkeelle täysillä, eikä aloita liian vauhdikkaasti.

Mikäli tekee näin, kuormittaa omaa elimistöään entisestään.

Jos aloitamme täysillä, todennäköisesti into loppuu yhtä nopeasti kuin se alkoikin.

Älä tee liikunnasta itsellesi uutta stressitekijää. Liikkumisen tulee olla mukavaa, mielekästä ja nautinnollista.

Lue myös tämä: Miksi kannattaa olla innostunut siitä mitä tekee?

Onko mieleesi jäänyt liikkumisesta negatiivisia kokemuksia?

Stressaako liikkuminen, koska mieleesi on jäänyt pelkästään negatiivisia kokemuksia?

Älä ajattele liikkumista ainoastaan epämiellyttävänä suorituksena. Ota liikkumiseen kokonaan uusi asenne.

Liiku juuri siten, kuin itse haluat.

Jos haluat kävellä korttelin ympäri – kävele – vaikka kaverisi kävelee kymmenen kilometriä.

Jos haluat pyöräillä lähimpään kahvilaan – pyöräile – vaikka kaverisi haluaa kiertää samalla reissulla koko maakunnan.

Jos haluat treenata kuntosalilla – treenaa – vaikka parempi puoliskosi haluaa kiertää kuntosalin kaukaa.

Negatiivinen kokemus on usein nopein keino unohtaa kuntoilu. Voit muuttaa tilanteen muuttamalla oman asenteesi liikkumista kohtaan.

Minkälaisesta liikkumisesta olet nauttinut?

Joskus joudumme menemään vuosien ja jopa vuosikymmenten taakse, mutta takuulla jostakin mielesi sopukasta löytyy lajeja, jotka ovat tuoneet sinulle iloa.

Aloita näistä lajeista.

Liikkuminen voi olla esimerkiksi uintia, joogaa, kävelyä, tanssia, venyttelyä, ratsastusta, hiihtoa, soutua, sauvakävelyä, sienestystä, marjametsässä kävelyä, vaellusta, pyöräilyä, mailapelejä tai vaikka kaikkia näitä.

Se voi olla myös ihan jotain aivan muuta. Sinä tiedät mistä sinä pidät.

Ole valmis kokeilemaan uusia lajeja.

Tutustuminen uusiin itselle vieraisiin lajeihin kannattaa riippumatta siitä, minkä ikäinen olet tai minkälaisia kokemuksia liikkumisesta sinulla on.

Parhaimmillaan voit löytää itsellesi harrastuksen, joka vie mukanaan.

Toisaalta saat kokemusta eri lajeista, joista ei välttämättä tullut suosikkejasi tälläkään kertaa. Olet kuitenkin näitäkin kokemuksia rikkaampi.

Lajien parista voit löytää myös uusia samanhenkisiä ystäviä. 

Kun teet asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä, parannat omaa hyvinvointiasi.

Joskus itselleen tärkeät asiat jäävät helposti arjen pyörityksen jalkoihin. Silloin oma hyvinvointi saattaa jäädä taustalle.

Tuossa tilanteessa on tärkeää pysähtyä hetkeksi omien arvojen äärelle ja miettiä mitkä asiat ovat oikeasti itselle tärkeitä.

Rakkaudella
Virpi