Stressaako liikkuminen vai liikkumisen puute?

Kukin meistä stressaa eri tavalla eri tilanteissa. Yhtä stressaa liikkuminen ja toista liikkumisen puute.

Stressillä on negatiivinen kaiku, vaikka ilman stressiä emme saisi juuri mitään itsestämme irti. Pieni stressi antaa meille jokaiselle tarvittavan potkun lähteä tekemään jotakin.

Entä jos ei ehdi tai jaksa ottaa tuota askelta? Stressaako liikkuminen?

Riittämättömyyden tunne tai tekemisen puute voi aiheuttaa stressiä. Sitä voi aiheuttaa myös kiire, tekemättömät työt ja esimerkiksi ihmissuhteet.

Jokainen meistä stressaa jollakin tavalla. Stressireaktio on täysin luonnollinen, mutta ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun…

• Stressiä kasataan stressin päälle.
• Stressitila kestää liian pitkään.
• Stressitila koetaan liian usein.

Mikäli elimistö ei ehdi palautumaan stressaavasta tilanteesta, on luvassa ongelmia.

Stressaantuneena esimerkiksi alkoholin käyttö ja tupakanpoltto lisääntyvät, samoin epäterveellinen syöminen. Usein myös liikuntaharrastukset ja ulkoilu jäävät vähiin.

Stressaantuneena saatamme passivoitua jopa huomaamattamme, jolloin negatiivinen kierre on valmis.

Epäterveellinen ruoka yhdessä aktiivisuuden ja liikkumisen vähenemisen kanssa lisäävät ongelmia painonhallinnassa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että paino tuppaa nousemaan ja se stressaa vielä lisää.

Kun syö epäterveellisesti, väsyy entisestään.

Väsyneenä ei jaksa miettiä terveellisemmän ruoan valmistamista, vaan hakee nopeita ratkaisuja esimerkiksi valmiista ruoka-annoksista tai pikaravintoloista. Näistä ruoka-annoksista saa toki energiaa, mutta ne ovat pääasiassa höttöhiilareita ja turhia kaloreita.

Ja se tarkoittaa käytännössä kierteen pahenemista.

Stressaantuneena myös makeanhimo voi pahentua. Entä jos makeanhimo lähtee lapasesta ja haluaisi korjata sen jälkiä liikkumalla?

Entä jos ei halua näyttäytyä kuntosalilla, lenkkipolulla tai vaikkapa uimahallissa?

Stressaako liikkuminen juuri tämän takia?

Oletko valmis tekemään asialle jotakin?

Stressitilanteen purkamiseen löytyy kaksi vaihtoehtoa; rentoudu tai liiku.

Toisella toimii rentoutusharjoitukset paremmin ja toisella taas liikunta. Tee mielellään näitä molempia.

Valitse se, mikä tuntuu itsellesi parhaimmalta ja toimivalta. Tänään se voi olla liikkuminen, huomenna se voi olla rentoutuminen. Ajoittain elimistö vaatii nimittäin enemmän rentoutumista ja hiljentymistä ja toisinaan taas enemmän aktiivisuutta.

Kuuntele kehoasi ja reagoi kehon hälytyskellojen herätyksestä. Mieti mitä tuossa hetkessä voisit tehdä toisin.

Kun oppii kuuntelemaan kehoaan, tietää milloin tulee hellittää. Näin tilanne ei pääse pahenemaan.

Ennen tuota taitoa saattaa kuitenkin joutua keskittymään rentoutuspuoleen ja yksinkertaisesti lepoon, jotta saa elimistön stressitilan purettua.

Lähde liikkeelle maltillisesti pienin askelin.

Kun aloittaa liikkumisen, kannattaa muistaa, ettei lähde liikkeelle liian vauhdikkaasti. Mikäli tekee näin, kuormittaa omaa elimistöään entisestään.

Jos aloitamme täysillä, todennäköisesti into loppuu yhtä nopeasti kuin se alkoikin.

Liikunnasta ei kannata tehdä itselleen uutta stressitekijää. Liikkumisen tulee olla mukavaa, mielekästä ja nautinnollista.

Lue myös tämä: Miksi kannattaa olla innostunut siitä mitä tekee?

Onko mieleesi jäänyt liikkumisesta negatiivisia kokemuksia?

Stressaako liikkuminen, koska mieleesi on jäänyt pelkästään negatiivisia kokemuksia?

Liikkumista ei kannata miettiä epämiellyttävänä suorituksena. Ota liikkumiseen kokonaan uusi asenne.

Liiku juuri siten kuin itse haluat.

Jos haluat kävellä korttelin ympäri – kävele – vaikka kaveri kävelee kymmenen kilometriä.

Jos haluat pyöräillä lähimpään kahvilaan – pyöräile – vaikka kaveri haluaa kiertää samalla reissulla koko maakunnan.

Jos haluat treenata kuntosalilla – treenaa – vaikka kaveri haluaa kiertää kuntosalin kaukaa.

Negatiivinen kokemus on usein nopein keino unohtaa kuntoilu. Se on myös helppo selitys itselle siihen, miksi ei halua kuntoilla.

Voit muuttaa tilanteen muuttamalla oman asenteesi liikkumista kohtaan.

Minkälaisesta liikkumisesta nautit?

Joskus joudumme menemään vuosien ja jopa vuosikymmenten taakse, mutta takuulla jostakin mielesi sopukasta löytyy lajeja, jotka ovat tuoneet sinulle iloa.

Aloita näistä lajeista.

Liikkuminen voi olla uintia, joogaa, kävelyä, tanssia, venyttelyä, ratsastusta, hiihtoa, soutua, sauvakävelyä, sienestystä, marjametsässä kävelyä, keppijumppaa harjan varrella tai jumppakepillä, vaellusta, pyöräilyä, mailapelejä tai vaikka kaikkia näitä.

Se voi olla myös ihan jotain aivan muuta. Sinä tiedät mistä sinä pidät.

Ole valmis kokeilemaan uusia lajeja.

Tutustuminen uusiin itselle vieraisiin lajeihin kannattaa riippumatta siitä minkä ikäinen olet tai minkälaisia kokemuksia liikkumisesta sinulla on. Parhaimmillaan voit löytää itsellesi harrastuksen, joka vie mukanaan.

Toisaalta saat kokemusta eri lajeista, joista ei välttämättä tule suosikkejasi tälläkään kertaa. Olet kuitenkin näitäkin kokemuksia rikkaampi. Lajien parista voit löytää myös uusia samanhenkisiä ystäviä. 

Joskus itselleen tärkeät asiat jäävät arjen pyörityksen jalkoihin. Silloin oma hyvinvointi saattaa jäädä taustalle.

Voit parantaa omaa hyvinvointiasi tekemällä asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä.

Pysähdy hetkeksi omien arvojen äärelle.

Rakkaudella
Virpi